Antti Lönnqvist aloitti Johtamiskorkeakoulun johtajana vuoden 2014 alusta. Minkälaisia ajatuksia Johtamiskorkeakoulu ja sen tulevaisuuden näkymät herättävät Antissa? JKY haastatteli Anttia uuden blogimme avajaisartikkeliin

1. Kuvaile urapolkusi kolmea käänteentekevintä hetkeä.
Viidentoista vuoden yliopistouralle mahtuu monia tärkeitä hetkiä, mutta ehkäpä keskeisin sijoittuu ihan urapolun alkuun: pääsin jo perusopintojeni aikana osa-aikaisiin töihin TTY:lle tutkimusapulaiseksi. Siinä työssä pääsin näkemään, millaista työtä tutkimuksen tekeminen on, ja huomasin viihtyväni tutkimustyön parissa erittäin hyvin. Alkuinnostuksen jälkeen akateeminen ura on edennyt vaiheittain isompien ja pienempien askelten kera. Käänteentekevien hetkien listaamista helpompaa on kuvata uraani pitkäjänteisen ja tulosorientoituneen tekemisen kautta. Siihen kuuluu iso joukko hienoja hetkiä ja ajoittaisia epäonnistumisia.

2. Kuinka tie kuljetti sinut Johtamiskorkeakoulun johtajaksi?
Oma tutkimus- ja opetustyöni on käsitellyt johtamista ja tuloksellisuuden kehittämistä tietointensiivisissä organisaatioissa. Olen esimerkiksi kehittänyt erilaisiin organisaatioihin mittaristoja ja muita johtamisen välineitä. Johtamiskorkeakoulun johtajana saan heittää tutkijan ja asiantuntijan roolin muutamaksi vuodeksi syrjään, ja pääsen itse kantamaan vastuuta johtajana. Organisaatioina Tampereen yliopisto ja Johtamiskorkeakoulu olivat monella tapaa houkuttelevia, joten tuntui oikeastaan aika luontevalta hakeutua tähän tehtävään.

3. Minkälaista erityisasiantuntemusta tuot Johtamiskorkeakouluun?
Erityisosaamiseni liittyy tietointensiivisten organisaatioiden tuloksellisuuden kehittämiseen. Luonnollisesti TTY-taustani vuoksi minulla on hyvät verkostot sinne suuntaan. Toivoisin tuovani mukanani myös insinöörimäistä, pragmaattista tekemisen meininkiä.

4. Mitkä ovat tulevaisuudessa keskeisiä tekijöitä Johtamiskorkeakoulun menestymisen kannalta?
JKK:ssa on tehty iso muutos siirryttäessä suuriin tutkinto-ohjelmiin. Vaikka nämä toimivat jo nyt varsin hyvin, on vielä parantamisen mahdollisuuksia siinä, mitä JKK voisi kokonaisuutena saada aikaan. Erityisesti tutkimuksen puolella on vielä parannettavaa. Keskeistä on siis jaksaa uudistua ja kehittyä toimintaympäristön muutosten edellyttämällä tavalla.

5. Mitä haasteita koulutuspoliittisesti jatkuvan muutoksen alla oleva yksikkö tuo johtamistyölle?
Ihmiset voivat väsyä ja turhautua muutoksiin, jotka kuormittavat ja vievät aikaa opetus- ja tutkimustyöltä. Haasteena on yhdessä henkilöstön kanssa löytää motiivi ja tarkoitus tehtäville muutoksille, jotta ei tunnu siltä, että tehtäisiin muutoksia vain muutosten takia. Kun muutokset koetaan aidosti hyödyllisiksi ja järkeviksi, motivaatiotakin löytyy.

6. Kuinka diaologia yksikön johdon ja opiskelijoiden välillä voitaisiin lisätä?
Olen havainnut hyvin positiivisena sen, että JKK:n opiskelijat ovat aktiivisesti mukana kehittämässä yksikköä ja opinto-ohjelmia erilaisten toimielinten ja työryhmien kautta. Tapaan säännöllisesti JKY:n hallituksen puheenjohtajan kanssa ja keskustelemme vapaamuotoisesti ajankohtaisista asioista. Lisäksi JKK:ssa on ollut tapana järjestää kaksi kertaa vuodessa niin sanottu johtajalounas, johon kutsutaan laajempikin opiskelijaryhmä mukaan. Yhteydet toimivat siis jo nyt varsin hyvin, mutta tarpeen mukaan voidaan miettiä uusiakin dialogin kanavia ja muotoja.

7. Minkälaiseksi olet kokenut JKK:n ainejärjestötoiminnan ja opiskelijoiden vaikuttamismahdollisuudet? Onko jokin ainejärjestö jäänyt erityisesti mieleen?
Kyllä ainejärjestöillä on ihan aidosti valtaa nostaa tärkeäksi kokemiaan asioita esiin ja saada näkemyksiään huomioiduksi. JKK:n ainejärjestöistä itselleni tutuin on Boomi, joka jo omana opiskeluaikanani kunnostautui erilaisten tapahtumien järjestäjänä. Näiden sosiaalisten aktiviteettien merkitys yhteisöllisyyden kehittymiselle ja ylipäätään mieleenpainuvalle opiskelukokemukselle on suuri. Näitä asioita ei pidä unohtaa, vaikka ajan henkeen kuuluukin tulosorientoituneisuus, 55 opintopisteen vuositavoitteet ja niin edelleen.

8. Opiskelijoiden keskuudessa sinut tunnetaan parhaiten siitä, että tulit pestiin TTY:n teknis-taloudellisen tutkinto-ohjelman johdosta. Mitä samankaltaisuuksia ja eroavaisuuksia hahmotat TTY:n ja TAY:n välillä? Koetko, että kahden yliopiston fuusioituminen olisi tulevaisuudessa mahdollista?
Näen näiden kahden yliopiston osaamisalueiden tukevan hienosti toisiaan. Päällekkäisyyksiä ei juurikaan löydy. Yliopistoissa on paljon samankaltaisuutta, mutta tutkinto-ohjelmatasolla eroavuuksia on toki jonkin verran: DI-tutkinnossa suuri osa kandivaiheesta koostuu matemaattis-luonnontieteellisistä opinnoista, joten kunkin tutkinto-ohjelman omat substanssiasiat tulevat tiiviinä pakettina vasta hieman myöhemmin kuin TaY:lla. Yliopistojen fuusioituminen tuntuu olevan aina ajankohtainen ja kiinnostava teema Tampereella. En itse haluaisi jäädä odottelemaan sitä (hyvässä tai pahassa), vaan haluan jo nyt tehdä töitä sen eteen, että yhteistyö yliopistojen välillä lisääntyy käytännön tekemisen tasolla. Käytännössä tämä tarkoittaa opiskelijoiden, opettajien ja tutkijoiden sujuvampaa ja aktiivisempaa liikkumista yliopistojen välillä. Sitä tapahtuu jo nyt, mutta sitä voidaan edelleen kehittää kannustamalla siihen ja poistamalla mahdollisia esteitä.

JKY kiittää Anttia haastattelusta ja toivottaa menestyksekkäitä ja innovatiivisia vuosia Johtamiskorkeakoulussa!

Haastattelija: Miira Kokkonen