Johtamiskorkeakoulun ylioppilaat ry on käynnistänyt blogissaan syksyllä lähestyvän Johtajuussymposiumin kunniaksi neliosaisen juttusarjan, jossa käsitellään akateemista yrittäjyyttä Johtamiskorkeakoulun koordinoimien lähitulevaisuudessa lanseerattavien yrittäjyysopintojen sekä JKK:sta ponnistaneiden yrittäjien tarinoiden valossa. Menestyneiden yrittäjien kanssa pohdimme esimerkiksi, miksi alle 30-vuotiaita yrittäjiä on vain viidesosa ja mikä heidän kohdallaan on toiminut innoittajana yrittäjyyden valitsemiseksi.

Seuraavassa artikkelissa tutustumme yhteiskunnallisen yrityksen, asuinyhteisö Konnun taustalla vaikuttavan ja kaksi.nollan toimitusjohtaja Teo-Ilmari Tuovisen ajatuksiin. Juttusarjan kolmannessa osassa pääsemme kurkistamaan osallistuvan budjetoinnin projekteja tuottavan Avanto insightin vastaavan opiskelija ja yrittäjä Raimo Muurisen näkemyksiin akateemisen yrittäjyyden potentiaalista. Yrittäjyyssaagamme päättää tarina pienpanimo Sori Brewingin perustajien polusta kohti unelmaa, oman panimon herruutta.

Yhteiskunnan kannustus ja tuki yrittäjyyteen elää vilkkaimmillaan. On selvää, että Suomen elinkeinoelämä tarvitsee vaurastuakseen, kasvaakseen ja kehittyäkseen lisää innovatiivisia yrittäjiä ja ennen kaikkea työnantajayrittäjiä. Tilaus varsinkin kasvuhakuisuudelle ja kansainvälistymisaikomuksille on mittava. Yliopistojen korkealaatuisen opetuksen ja resurssien kärjellä akateeminen yrittäjyys on tärkeämpää, kuin pystymme ymmärtämään. Voisiko tulevaisuuden osaamisen kehittämiseen ja kilpailukyvyn kasvattamiseen pyrkiä akateemisen yrittäjyyden avulla?

Akavan pari vuotta takaperin teetättämän tutkimuksen mukaan korkeakouluopiskelijoista ainakin 40 prosenttia on harkinnut yrittäjäksi tai ammatinharjoittajaksi ryhtymistä valmistumisen jälkeen. Kannustava suhtautuminen yrittäjyyteen kuitenkin vaihtelee eri koulutusalojen välillä. Aina ei silti uskoisi, että kaupan ja hallinnon alan opiskelijat harkitsevat yrittäjyyttä tekniikan ja liikenteen alan ohella keskimääräistä useammin.

Akateeminen yrittäjyys on tehokkaimpia mahdollisia keinoja siirtää innovaatioita ja teknologiaa yliopistoista yhteiskuntaan. Johtamiskorkeakoulun tuoreen johtajan, Antti Lönnqvistin, mukaan akateeminen yrittäjyys lisääntyy vääjäämättä. Perinteinen malli pitkäaikaisista työsuhteista suurissa firmoissa toteutuu jatkossa yhä harvemmin. Sen sijaan akateemiset ihmiset työllistyvät oman asiantuntijuutensa kautta. Yrittäjyyden ei kuitenkaan tarvitse olla valmistuvalle koko loppuelämän käsittävä valinta. Työuralla voi olla erilaisia vaiheita, joissa välillä ollaan yrittäjänä, välillä palkkatöissä. ”Jos uskotaan, että tuollaiseen maailmaan ollaan yhä enemmän menossa, silloin täytyy tietenkin huolehtia, että valmistuvilla maistereilla on valmiuksia toimia tällaisissa rooleissa”, Lönnqvist linjaa.

Korkeakoulu voi omalta osaltaan kannustaa ja antaa eväitä yrittäjyydelle esimerkiksi yrittäjyyskasvatuksella ja hautomotyöskentelyä tukemalla. Aalto-yliopiston Start-Up Center on porskuttanut jo vuosia tuoden markkinoille uudenlaisia konsepteja ja elinkelpoisia yrityksiä. Myös Tampereen yliopiston Johtamiskorkeakoulussa on hiljattain tartuttu haasteeseen yrittäjyyskasvatuksen lisäämiseksi. Lönnqvistin mielestä monet liikkeenjohdon opit perustuvat suurten yritysten johtamisen problematiikkaan. Johtamiskoulutuksessa täytyy yhä enemmän tutustuttaa opiskelijoita myös pk-yritysten maailmaan ja esitellä yrittäjyyttä yhtenä varteenotettavana toiminnan ja työllistymisen muotona. Radikaalia muutosta opetukseen ei ole odotettavissa, mutta tällaisia elementtejä voisi tulla jatkossa mukaan useillakin kursseilla.

Uutena elementtinä kurssitarjontaan mukaan ovat tulossa yrittäjyysopinnot, joita JKK koordinoi. Yrittäjyysopintojen opetusmenetelmät ja –metodit ovat vielä työn alla, mutta joka tapauksessa sisältöinä tulevat olemaan yrittäjyysajattelu ja –toiminta sinänsä (millaista on yrittäjänä toimiminen, miten teen liiketoimintasuunnitelman jne.) sekä yleiset liiketoiminnan taidot (esim. talouden hallinnan ja markkinoinnin perusteet).

JKK:n omilla opiskelijoilla liiketoimintaosaamista lienee jo valmiiksikin, mutta erityisesti muiden tieteenalayksiköiden opiskelijoille tarjottaneen liiketoimintaosaamisen perusteita. Koska TTY:llä on opetettu jo pitkään yrittäjyysteeman asioita ja TAMKin Y-Kampuksella on monenlaista opetustarjontaa aiheeseen liittyen, ei JKK:ssa nähdä järkevänä lähteä keksimään pyörää uudelleen. Opetuksessa pyritään hyödyntämään Unipoli-yhteistyötä ja kehittämään toimintamalli, jonka avulla TaY:n opiskelijat pääsisivät entistä paremmin hyötymään edellä mainitusta kurssitarjonnasta. Vastaavasti JKK tarjoaisi kumppaneilleen joitain hyödylliseksi koettavia sisältöjä.

Yrittäjyyden opettaminen poikkeaa usein tavanomaisiksi koetuista opetusmetodeista ja osaamista ulkopuolelta tarvitaan. Myös yhteistyökumppanit ovat tärkeässä roolissa opintojen laadukkaiden toteuttamistapojen turvaamiseksi. Lönnqvistin mukaan yrittäjyys on suhteellisen vaikea asia opetettavaksi. Tietyt tekniset osaamiset toki voidaan opettaa ihan tavanomaisin keinoin, mutta jossain määrin yrittämisessä ja yrittäjyydessä on kyse enemmän asenteesta kuin osaamisesta: yksilön täytyy haluta yrittää – tehdä jotain merkityksellistä hommaa, innostua ja uskaltaa. Tällaisten asioiden oppiminen ei onnistu perinteisesti luennoimalla. Esimerkiksi menestyksekkäät ja innostavat case-puhujat tai harjoitus-keissien tekeminen voivat edistää tuota asennepuolen ja innostumisen kehittymistä.

Toistaiseksi yrittäjyysopintoja ei ole suunniteltu koskemaan vain tiettyä opintojen vaihetta. Yrittäjyysosaamista, -tietoutta ja –valmiuksia pyritään myös  lähtökohtaisesti tarjoamaan kaikille TaY:n opiskelijoille – ei vain JKK:n sisäisesti. Toki toteutustapa tulee varmaankin olemaan erilainen JKK:n opiskelijalla verrattuna sellaiseen toisen yksikön opiskelijaan, jolla ei ole vielä esimerkiksi kauppatieteiden opintoja. Yrittäjyysopintojen suunnittelu on siis JKK:ssa parhaillaan tiiviisti käynnissä ja syksyn aikana näistä asioista on lupa odottaa jo tarkempaa tietoa.

Lisätietoja:

Antti Lönnqvist
antti.lonnqvist(at)staff.uta.fi

Miira Kokkonen