Viime viikon keskiviikkona, 25. maaliskuuta JKY järjesti yhteistyössä Boomin, Staabin ja Iltakoulun kanssa työelämä-teemaisen tilaisuuden johtamiskorkeakoululaisille. Tilaisuuden avasi Antti Lönnqvistin puhe, jota seurasi Kauppakamarin, ELY-keskuksen sekä Yhteiskunta-alan korkeakoulutetut ry:n edustajien puheenvuorot. Puheiden jälkeen oli aika pitää kahvitauko, jonka jälkeen paneelikeskustelussa ääneen pääsivät kolme alumnia.

Antti Lönnqvist aloitti puheensa toteamalla, että työelämä ja sen linkittyminen opiskeluun on aina ajankohtainen kysymys. Puheessaan hän puhui paljon työelämärelevanssista ja työelämätaidoista. Työelämärelevanssilla Lönnqvist tarkoittaa tietoja, taitoja ja resursseja, joista on hyötyä työelämässä. Hän painotti, että osaaminen ja sen tarve muuttuu jatkuvasti maailman muuttuessa, ja eri osaamiset ovatkin relevantteja eri paikoissa eri aikoina, minkä vuoksi on vaikeaa ennustaa, mitä osaamista tarvittaisiin esimerkiksi kymmenen vuoden päästä. Tämä vaikuttaa myös tutkinto-ohjelmien suunnitteluun, sillä aikajänteet ovat siinä työssä pitkiä ja silloin tarvitaankin hyviä arvauksia tulevaisuuden tarpeista.

Lönnqvist pohti puheessaan myös tarpeellisia työelämätaitoja. Hän totesi, että kaikkien olisi hyvä pitää mielessä, että työpaikat ja työtehtävät tulevat muuttumaan työuran aikana eikä ensimmäinen työpaikka opintojen aikana tai niiden jälkeen ole johtajan paikka. Näiden takia uran alkupuolella kannattaisi hankkia konkreettisia työelämätaitoja. Näitä taitoja Lönnqvist kutsui niin sanotuksi säläksi, jonka avulla selviää arkisista haasteista. Mitä työelämätaitoja pitäisi olla tai mitä JKK pyrkii opiskelijoilleen tarjoamaan? Lönnqvist kertoi, että tarvitaan substanssiosaamista selviytymään jostain tietystä tehtävästä sekä teknisiä taitoja, joista voi kertoa työnantajalle ”Tätä minä osaan. Olen tehnyt paljon tätä.”. Myös markkinaosaamista tarvitaan. Suomi on pikkuinen valtio syrjässä kaikesta, joten esimerkiksi Kiinan tai Afrikan markkinoiden tunteminen voi olla hyödyllistä. Hän painotti vuorovaikutustaitoja ja taitoa ilmaista itseään vakuuttavasti ja ytimekkäästi. Hän huomautti myös, että huolimaton viestintä aiheuttaa helposti väärinkäsityksiä ja turhia hässäköitä. Myös itsensä johtamisen Lönnqvist kertoi olevan tärkeää. Täytyy osata tietää, mihin on resursseja ja miten prioirisoida tekemisensä.
Puheensa lopuksi Lönnqvist kertoi, että täytyy olla valmis muutokseen ja haluta oppia lisää. Yliopistossa puhutaan paljon siitä, milloin valmistutaan, mutta ei tutkinnonkaan jälkeen olla todella vielä valmiita, vaan sen jälkeen lähdetään opettelemaan, miten tehdään ja kehitetään niitä omia tehtäviä, hän muistutti.

Seuraavaksi puheenvuorossa oli Tampereen kauppakamarin yhteyspäällikkö Akira Ropo, joka kertoi omasta taustastaan sekä Kauppakamarin toiminnasta. Ropo aloitti puheenvuoronsa kertomalla, että hän on syntynyt Japanissa ja asunut siellä 18 vuotta, mutta hänen vanhempansa ovat kuitenkin suomalaisia. Tässä yhteydessä hän muistutti, että on olemassa erilaista maahanmuuttoa ja että hän kokee kaiken maahanmuuton tarpeelliseksi. Ropo kertoi, että Japanissa vallitsee asenne, että työntekijän täytyy tehdä työnsä todella hyvin, sillä aina on olemassa 100 muuta, jotka voivat tehdä sen saman työn. Hän komppasikin Lönnqvistin mielipidettä siitä, että ajatus ”Olen valmis, kun valmistun tai saan ensimmäisen työpaikkani.” on virheellinen ja aina pitää olla niin sanotusti vähän enemmän valmis. Ropo painotti, että jättääkseen aidon jäljen verkostoituessa, täytyy olla oikeasti kiinnostunut toisista ihmisistä. Koska niin sanottu pikaverkostoituminen esimerkiksi käyntikortteja jakaen ei juuri lämmitä mieltä, Ropo kertoi kauppakamarin järjestävän tilaisuuksia, joissa ihmisillä olisi aikaa rauhassa vaihtaa kuulumisia.

Voit tutustua Tampereen kauppakamariin ja sen toimitaan esimerkiksi täällä.

Pirkanmaan ELY-keskuksen asiakkuuspäällikkö Timo Hanhilahti aloitti kehottamalla kuulijoitaan valmistautumaan muutokseen. Ei pärjää ajattelematta seuraavaa askelta ja sitä, miten miten voi itse olla kehittämässä ja muuttamassa mukana, hän sanoi. Muutoksen jarruttajat ovat historiaa. Hanhilahti antoi myös varteenotettavan vinkin, kuinka päästä työelämään kiinni: mene sinne, missä mahdolliset työnantajat ovat, esittäydy ja kerro itsestäsi jotain positiivista. Menemällä oikeaan porukkaan oli hänkin saanut ensimmäisen työpaikkansa valtion virastossa. Hanhilahden mukaan työtä ja työelämää pohtiessa kannattaa miettiä, mikä sinut sytyttää. Työnteossa tekemisen palo on tärkeää, sillä se niin sanotusti pitää ihmisessä virran päällä.

ELY-keskuksen tehtävistä ja toiminnasta saat lisää tietoa esimerkiksi täältä.

Vielä ennen tilaisuuden kahvitaukoa ääneen pääsi Yhteiskunta-alan korkeakoulutetut ry:n jäsenkoordinaattori Jaakko Kalske. YKA ry on yhteiskunnallisen alan osaajien akavalainen etu- ja palvelujärjestö, jolla on yli 12000 jäsentä. Se on kattojärjestö Suomen Yhteiskunta-alan Ylioppilaat ry:lle (SYY ry), jolla on jäseniä noin 2500. Kalske kertoi alan työllistymisestä ja työmarkkinoista. Uusimman työmarkkinatutkimuksen mukaan koko jäsenistön työttömyys on noin 7%, vertauskohtana valtakunnallinen keskiarvo 8,7%. Vuonna 2014 yhteiskunta-alan työpaikoista 34% oli valtiolla, 21% kunnissa ja 18% yrityksissä. 16% alan työpaikoista oli järjestöissä tai säätiöissä ja 10% korkeakouluissa.

Alan vastavalmistuneista työttömänä oli vähän yli 10%. Vastavalmistuneista 52,5% oli saanut ensimmäisen työpaikkana heti valmistumisen jälkeen tai jo ennen sitä. Puolet lopuista sai työpaikan alle kolmen kuukauden kuluessa valmistumisesta. Vastavalmistuneiden keskipalkka on 3025 euroa ja mediaani 2995 euroa.

Lisätietoa yhteiskunta-alasta löydät esimerkiksi täältä.

Kahvitauon jälkeen oli aika päästää alumnit ääneen. Paneeliin osallistuivat Staabin alumni Sanna Kiiveri (CGI), Iltakoulun alumni Marjukka Virtanen (EY) sekä Boomin alumni Ida Lönnroth (Beddit). Kaikki panelistit sanoivat olevansa koulutustasoansa vastaavassa työssä, mutta eivät suoraan koulutustaan vastaavissa tehtävissä.

Kaikki panelisteista olivat myös työskennelleet opiskeluaikana. Kiiveri oli ollut töissä puhelinpalvelussa ja opintojen loppupuolella tehnyt jonkin verran myös kirjanpidon töitä. Lönnroth oli ollut töissä esimerkiksi Hesburgerissa, mutta oli opintojen maisterivaiheen aikana työskennellyt teleoperaattorin yrityspuolen asiakaspalvelussa sekä tehnyt harjoittelun tutkimusassistenttina. Virtanen kertoi tehneensä samankaltaisia hommia asiakaspalvelussa, mutta päässyt myöhemmin harjoittelun kautta kokeilemaan hr-puolen tehtäviä. Hän kannusti opiskelijoita rakentamaan uraansa hiljalleen ja koki lukuvuoden aikanakin työskentelyn kannattavaksi.

Kiiveri ja Virtanen olivat olleet opiskeluaikanaan järjestöaktiiveja. Kummankin mielestä kaikki vapaaehtoistyö ja järjestökokemus on työnhaussa hyvä keino paikata puuttuvaa työkokemusta. Sen lisäksi aktiivisuus voi tuoda muitakin hyötyjä, Kiiveri esimerkiksi oli tavannut aviomiehensä Staabin hallituksessa toimiessaan.

Yleisöstä panelisteille heitettiin kysymys ”mitä olisitte opiskelleet enemmän?” Tähän Lönnroth vastasi journalistiikkaa ja ohjelmointia, sillä ne auttaisivat häntä nykyisissä tehtävissään. Virtanen olisi opiskellut jo aiemmin opinnoissaan jotain konkreettista kansainvälisen politiikan vastapainoksi, kuten oikeustieteitä tai laskentatoimea. Kiiveri olisi opiskellut enemmän IT:tä.

Kysyttäessä vinkkejä työnhaun väyliin panelistit neuvoivat, että kannattaa pitää verkostot kunnossa. Kannattaa myös niin sanotusti ajatella laatikon ulkopuolella ja etsiä töitä monipuolisesti, koska saattaa törmätä vaikka mihin mielenkiintoisiin juttuihin, jotka lopulta johtavat oman alan tehtäviin. Mm. LinkedIn, Monster ja Aarresaari ovat hyviä väyliä etsiä työpaikkoja. Kannattaa käydä tapahtumissa ja verkostoitua. Myöskin excursioilla kannattaa pitää silmät ja korvat avoinna.

Panelisteilta kysyttiin vinkkejä työhakemuksen ja ansioluettelon tekoon.

• selkeä ulkoasu ja tiivis rakenne
  • cv kannustaa hakukirjeen lukemiseen ja sen pitäisi pystyä vakuuttamaan lukijansa nopeasti
• kuva jää rekrytoijan mieleen
• personalisoi cv esimerkiksi käyttämällä värejä
• kokoa luottamustoimet omaksi osiokseen
• pyydä suosittelijoita ja heiltä vaikkapa lyhyitä kommentteja, millainen olet työntekijänä
• älä vähättele teinivuosien kesätyökokemusta, tiivistä ne vaikka yhdeksi lauseeksi
• kerro muutamalla lauseella, mistä teemoista olet kiinnostunut ja minkä parissa olet työskennellyt
• kohdista hakemuksesi tietylle yritykselle, älä yritä hakea joka paikkaan samalla hakemuksella
• tarkista, ettei sähköisesti lähettämäsi hakemus ole tiedostokooltaan kovin iso, ettei vastaanottajan sähköposti tukkeudu ja hakemuksesi päädy roskakoriin
• soittele perään

Lopuksi panelisteilta kysyttiin ominaisuuksia, jotka ovat työnhakijassa positiivisia. Lönnrothin mukaan tulee olla rohkea ja omata hyvä asenne työntekoon. Kannattaa myös tuntea oikeita ihmisiä sekä omaksua halu oppia lisää. Hänen mukaansa ei kannata myöskään olla liian tylsä ja tasapaksu. Virtanen lisäsi listaan riittävän, mutta kohtuullisen itsevarmuuden, sosiaaliset taidot ja esiintymistaidot. Kiiveri vinkkasi, että kannattaa olla kiinnostunut yrityksestä ja kysellä kysymyksiä. Kannattaa myös miettiä, mitä yritys haluaa sinusta kuulla.