Johtamiskorkeakoulun kannanotto tutkinto-ohjelmien sijoittamisesta tiedekuntiin
Uuden yliopiston johtosäännössä on määritelty tiedekuntien nimet ja niiden lukumäärä. Päätöstä uusien tiedekuntien sisällöstä ei ole vieläkään tehty, vaikka uusi yliopisto aloittaa toimintansa puolen vuoden päästä. Tämä päätös vaikuttaa käytännön tasolla merkittävästi henkilökuntaan, rekrytointeihin, opiskelijoihin, toimintaan ja rahoitukseen.
Päätöksenteon avoimuutta on toivottu monelta eri taholta tämän kevään aikana. Tämä ei ole toteutunut. Me johtamiskorkeakoulun allekirjoittaneet kritisoimme prosessia, jossa päätöksentekoa ollaan venytetty, emmekä ole vieläkään saaneet päätöstä opiskelijoita ja henkilökuntaa erittäin paljon koskettavassa asiassa.
5.10.2014 Tampereen korkeakoulut julkaisivat yhteisen tiedotteen, että Tampereelle rakennetaan täysin uudenlaista korkeakoulua. 3.2.2015 Tampereen korkeakoulut julkaisivat tiedotteen, jonka mukaan ”Tampere3 tähtää korkeakoulurajat ylittäviin tutkinto-ohjelmiin ja kansainväliseen menestykseen. Opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen puolestaan lausui 7.9.2016, “että yhä useammin maailman tai edes Suomen tulevaisuuden kannalta tärkeitä ongelmia ei voi ratkaista vain yhden tieteenalan tai koulutusalan näkökulmasta”. Samassa tilaisuudessa ministeri Grahn-Laasonen kannusti yliopistoyhteisöä ”terveeseen riskinottoon” ja ”uusiin kokeiluihin”. Lisäksi hän korosti monialaisen koulutuksen ja monitieteisyyden merkitystä (Aamulehti, 7.9.2016).
Tampere3-sivuston mukaan Tampereen teknillinen yliopisto, Tampereen yliopisto ja Tampereen ammattikorkeakoulu rakentavat yhdessä uutta mallia suomalaiseen korkeakoulutukseen. Uudessa korkeakouluyhteisössä kohtaavat talouden, tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimus. “Tampere3 luo tieteenalojen rajapinnoista ammentavan monialaisen, innostavan ja globaalisti kiinnostavan tutkimus- ja oppimisympäristön. Teemme uutta rohkeasti, ripeästi ja raikkaasti. Toimimme toisin – tieteellisen tutkimuksen lisäksi osaaminen karttuu soveltamalla, kokeilemalla ja yhteiskehittämällä.” (tampere3.fi.)
Teknologian ja erityisesti digitaalisten teknologioiden kehitys on kiihtynyt. Samalla niiden vaikutukset yhteiskuntaan ja talouteen ovat vahvistuneet. (tampere3.fi 14.5.2018.) Tampere3-prosessin yhteydessä on jo vuosia puhuttu uudesta ja laajasta johtamisen ja talouden tiedekunnasta, joka yhdistäisi kauppatieteiden, hallintotieteiden, politiikan tutkimuksen, tuotantotalouden ja tietojohtamisen tutkinto-ohjelmat samaan tiedekuntaan. Tämä on otettu huomioon johtamiskorkeakoulun opetussuunnitelmatyössä, jossa uusia tekniikan, yhteiskunnan ja talouden yhdistäviä tutkimuksen ja opetuksen kärkiä on etsitty johdonmukaisesti.
Uusi ja tuntematon on aina pelottavaa ja muutokseen liittyy kipuilua, mutta se ei silti voi olla jarruttava tekijä uuden rakentamisessa. Tampere3:n tarkoitus on luoda uutta ja täten nostaa uusien innovaatioiden kehittämisen mahdollisuutta kaikkia yhteiskunnan sektoreita hyödyttäen. Me johtamiskorkeakoulun allekirjoittaneet näemme, että politiikan, kaupan, hallinnon ja tekniikan tieteentekemisen valmiuksia voidaan kehittää vieläkin korkeammalle tasolle. Tämän kehittymisen näemme toteutuvan laadukkaasti uudessa ja laajassa johtamisen sekä talouden tiedekunnassa. Yhteiskuntatieteellisten alojen ja tekniikan yhdistäminen olisi ainutlaatuista Suomen korkeakoulujen mittakaavassa. Pelkästään nykyisen johtamiskorkeakoulun pohjalle rakennettu johtamisen ja talouden tiedekunta ei toteuttaisi Tampere3-prosessissa haettuja monitieteisiä tulevaisuuteen katsovia uudistuksia, ja jättäisi valtavasti potentiaalia hyödyntämättä. Tämä on huomionarvoista varsinkin, kun Tampere3-prosessissa yhtenä kaikkia aloja läpileikkaavan koulutuksen kärkenä on johtamisosaaminen. Tampereella on ainutlaatuinen mahdollisuus kouluttaa tekniikkaa ymmärtäviä yhteiskunnallisen alan asiantuntijoita, sekä yhteiskuntaa ymmärtäviä tekniikan osaajia. Emme ymmärrä, miten teknisten alojen enemmistön sijoittaminen samaan tekniikan ja luonnontieteiden tiedekuntaan loisi Tampereelle tai Suomeen mitään Tampere3-prosessissa alun perin haettuja tavoitteita.
Nykyisen johtamiskorkeakoulun tutkinto-ohjelmat ovat hakupainealoja, ja opiskelemaan hakevat henkilöt kokevat sen sisältökokonaisuuden merkittävänä koko Suomen mittakaavassa. Näkemyksemme mukaan tekniikka, talous, hallinto ja politiikka voisivat luoda ainutlaatuisen yhdistelmän tulevaisuuden rakentamisen ja tutkimuksen kannalta. Tutkimukselliset rajapinnat nousevat esiin vahvimmin koko yhteiskunnan toimintaa edistävinä innovaatioina. Nämä innovaatiot tukevat myös nykyistä poliittista ilmapiiriä ja ohjaavat koulutuksen kehittämistä nykyaikaiseen suuntaan. Opetussuunnitelmatyössä tutkinto-ohjelmiin on jo pyritty luomaan uutta ja innovatiivista hahmotelmaa siitä, millaista yhdessä toteutettua tai J5-teemalla sävytettyä opetusta voisi olla uudessa tiedekunnassa, josta on kuitenkin jo puhuttu useiden vuosien ajan. Esimerkiksi teknologian, tekoälyn, robotiikan tai turvallisuuden yhdistäminen yhteiskuntanäkökulmaan kirkastaisi Tampereen profiilia.
Kauppatieteet, hallintotieteet ja politiikan tutkimus voivat mielestämme tuoda yhdessä tuotantotalouden ja tietojohtamisen kanssa monitasoisen yhteiskunnallisen näkökulman moderniin johtamiseen. Uudella johtamisen ja talouden tiedekunnalla on mahdollisuus profiloitua niin valtakunnallisesti kuin kansainvälisestikin tekniikan sekä yhteiskuntatieteiden saumattomasti yhdistävänä innovaatiokeskuksena.
Monitieteinen tiedekunta ei poista mahdollisuutta syventyä ja erikoistua omaan alaan niin opiskelussa kuin tutkimuksessakin, mutta sen sijaan mahdollistaa poikkitieteellisen yhteistyön ja monitieteisesti sävyttyneiden tutkintojen hankkimisen. Kuitenkin, kuten koulutuksen valmisteluryhmä totesi, tiedekuntarakenne on yksi, mutta vain yksi, instrumentti, jolla varmistetaan koulutuksellinen yhteistyö uuden yliopiston ja koko Tampere3:n sisällä.
Näin ollen me allekirjoittaneet koemme, että johtamisen ja talouden tiedekunnan toteutuminen ehdotetulla J5-mallilla (kauppatieteet, hallintotieteet, politiikan tutkimus, tietojohtaminen, tuotantotalous) on paras mahdollinen vaihtoehto uuden yliopiston johtamisen ja talouden tiedekunnaksi.
Johtamiskorkeakoulun opiskelijoiden puolesta,
Johtamiskorkeakoulun tiedekunta- ja ainejärjestöjen puheenjohtajat
Sofia Lindström, Johtamiskorkeakoulun ylioppilaat ry
Aino Kattilakoski, Iltakoulu ry
Niko Pankka, Boomi ry
Matti Andersson, Staabi ry
Johtamiskorkeakoulun ylioppilaat ry on vuonna 2011 perustettu tiedekuntajärjestö, jonka pääasiallinen tehtävä on ajaa johtamiskorkeakoulun kolmen tutkinto-ohjelman ja yhdentoista ainejärjestön etua. JKY:n on järjestänyt myös Johtajuussymposiumia yhdessä tiedekunnan kanssa, tiedekuntamme ainejärjestöjen yhteisiä JKK-sitsejä, vapputapahtumaa ja halloweenbileitä. Lisäksi JKY järjestää vaihto-opiskelijoille erilaisia tapahtumia aina sitseistä lautapeli-iltoihin.
