Teo-Ilmari Tuovinen on yrityksen johtamista Johtamiskorkeakoulussa opiskeleva yhteiskunnallinen yrittäjä, jolle yrittäjyys näyttäytyy tällä hetkellä koko loppuelämän uravalintana. Tuovisen yritys, kaksi.nolla, ylläpitää tammikuussa ensimmäiset asukkaansa saanutta, yhteiskunnallisen yrityksen periaatteiden tukemaa asuinyhteisö Kontua. Kontukoti on uudenlainen ympärivuorokautista hoivapalvelua tarjoava yhteisö Tampereen Rauhaniemessä, jonka visiona on olla mahdollisimman asiakaslähtöisesti suunniteltu koti, jossa väki viihtyy.

1)Mikä sai lähtemään yrittäjäksi?
Tarjous, josta ei voinut kieltäytyä! Olin töissä projektissa, jossa piti synnyttää Tampereen kaupungin hoitajien perustama yhteiskunnallinen hoivayritys ja testata uudenlaista liiketoimintamallia. Halukkaita yrittäjiä ei lopulta löytynyt, joten minulle tarjottiin mahdollisuutta perustaa yritys. Sain ympärilleni hyvän tiimin ja päätimme perustaa yrityksen.
2)Koulutus ja työkokemus?
Olen opiskellut vuodesta 2010 lähtien Tampereen yliopistossa yrityksen johtamista. Pohjalla minulla on ammattilukio ja olen toiminut lähihoitajana sosiaali- ja terveysalalla. Lisäksi minulla on työkokemusta sosiaali- ja terveysalan kehittämistehtävistä sekä myynnin puolelta.
3)Yritysidea ja käytännön toiminta?
Ajatuksena on tarjota kohtuullisempi vaihtoehto sosiaali- ja terveysalan yrityksille, jotka tekevät liiketoimintaa yhteisillä verovaroilla, mutta joiden toimintatavat ovat välillä kyseenalaisia. Toimintamme on vahvasti arvolähtöistä ja toimimme yksityisen, julkisen ja kolmannen sektorin välimaastossa. Pyrimme vahvaan asiakaslähtöisyyteen sekä tarjoamaan työntekijöillemme enemmän liikkumatilaa perinteisesti hierrearkisella sosiaali- ja terveysalalla.
Toimintamme päämääränä on mahdollisimman hyvä yhteiskunnallinen vaikuttavuus eli pyrimme laadukkaaseen toimintaan ja vähentämään yhteiskunnan kuluja esim. vähentyneinä perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon kustannuksina. Tavoitteenamme on maksimoida asiakasarvo toimialalla, jossa asiakas harvoin itse maksaa kuluttamaansa palvelua. Toimialallamme arvoa ei välttämättä tarvitse luoda sille, joka palvelua käyttää, sillä julkisella sektorilla on järjestämisvastuu ja se hankkii useimmiten palvelun asiakkaan puolesta. Keskeistä toiminnassamme on tärkeimmän resurssimme eli työntekijöiden hyvinvointi, joka on toteutuessaan myös yhteiskunnallista hyvää. Lisäksi pyrimme tekemään hankintoja yhteiskunnallinen vaikuttavuus edellä ja teemme tässä yhteistyötä mm. kolmannen sektorin kanssa. Pyrimme asemoimaan itsemme sosiaali- ja terveysalan kenttään yhteiskuntavastuullisempana vaihtoehtona ja pyrimme näyttämään tämän tueksi tuottamiamme yhteiskunnallisia vaikutuksia.
4)Minkälaisia omakohtaisia sattumuksia yrittäjyyden alku sisälsi?
Kaikki on toistaiseksi mennyt suunnitelmien mukaisesti, eikä mitään suurempia sattumuksia ole kerrottavana. Sosiaali- ja terveysalan byrokratia yllätti ja yrityksen toiminnan käynnistymiseen liittyvä työmäärä oli valtava. Meidän oli luotava satoja sivuja materiaalia ja erilaisia kaavakkeita, ennen toimiluvan saamista ja toiminnan käynnistämistä. Hauskana sattumuksena voidaan ehkä pitää tiloihin liittyviä tarkastuksia. Tarkastava taho oli itse suunnitellut ja rakentanut toimitilamme kyseistä tarkoitusta varten ja vaati meiltä tarkastusta siitä, soveltuvatko tilat siihen toimintaan, johon ne oli suunniteltu ja rakennettu. Byrokratia on parhaimmillaan taidetta!
5)Minkälaiset eväät Johtamiskorkeakoulu antoi yrittäjyydelle? Mistä opinnoista oli erityisesti hyötyä?
Päädyin yrittäjäksi käytännössä erään yliopistokurssin osasuorituksen kautta, jossa teimme liiketoimintasuunnitelman lopulta perustamallemme yhteiskunnalliselle yritykselle. Opinnot ovat antaneet hyvän pohjan suunnitella ja analysoida yritystoimintaa sekä jäsentää toimialaa ja etsiä sieltä tilaa omalle toiminnalle. Laskentatoimen ja markkinoinnin sivuaineopinnot ovat antaneet korvaamattomia eväitä ymmärtää taloutta sekä rakentaa mielikuvaa yrityksestä. Johtamis- ja strategiaopinnot ovat antaneet eväitä ihmisten johtamiseen sekä kirkastaneet vision ja arvojen merkitystä liiketoiminnassa. Meillä on tällä hetkellä 20 ihmistä töissä ja johtamisen teoriaopinnot tarjoavat työkaluja porukan johtamiseen. Mielestäni olemme saaneet luotua myös kirkkaan tavoitteen sekä vahvat arvot, joiden varassa toimintaa viedään kohti yhteistä päämäärää.

7)Kuinka korkeakoulu voi mielestäsi toimia yrittäjyysmotivaation synnyttäjänä ja tukijana?
Yhdistämällä teoriaa ja käytännön tekemistä sopivassa suhteessa, tuomalla innostavia esimerkkejä sekä tarjoamalla ihmisille tilaisuuksia verkostoitua. Itse ajauduin yrittäjäksi liiketoiminta- ja strategiakurssin osasuorituksena olleen Demolan innovaatiokilpailun kautta, jossa luodut kontaktit johtivat projektityöhön Tampereen kaupungilla ja lopulta yrittäjäksi.
8)Minkälaisessa ympäristössä korkeakouluinnovaatiot ja yrittäjyys mielestäsi syntyvät? Minkälaista osaamista ja motivaatiota ne vaativat tekijältä, yrittäjyyttä suunnittelevalta?
Sallivassa ja vapaassa ympäristössä, jossa on sopivassa suhteessa innostavia ideoita ja käytännön kokemusta liiketoiminnasta ja yrittäjyydestä. Yhteistyössä on voimaa ja tekemisestä tulee helpompaa, jos ympärillä on osaavia ihmisiä tukemassa ja sparraamassa. Mielestäni ei kannata liikaa suunnitella ja miettiä, vaan heittäytyä tekemään ja hankkia osaamista sitä mukaa, kun sitä tarvitaan. Learning by doing!
9)Alle 30-vuotiaita yrittäjiä on vain viidesosa: Miksi mielestäsi korkeasti koulutetut haluavat mieluummin palkansaajiksi kuin yrittäjiksi?
Yleinen ilmapiiri ei ainakaan aikaisemmin ole mielestäni suosinut yrittäjyyttä, mutta koen, että korkeasti koulutettujen yrittäjyyden ympärillä on tällä hetkellä hyvä ja kannustava meininki. Yrittäjyydestä on tullut muodikasta 😉 Aikaisemmin on varmasti ollut helpompaa mennä johonkin valmiiseen, kuin lähteä luomaan jotakin uutta ja omaa. Yrittäjäksi lähteminen vaatii jonkinlaisen idean sekä uskallusta lähteä toteuttamaan tätä ideaa. Lisäksi vaaditaan riskinottohalua ja kykyä sekä useimmiten valmiutta tinkiä omasta toimeentulosta toiminnan alkuvaiheessa.
10)Onko yliopistossa mielestäsi tilaa ns. luonnolliselle yrittäjyydelle

En nyt täysin hahmota, mitä tässä tarkoitetaan luonnollisella yrittäjyydellä, mutta ei yliopistomaailma varmaan aikaisemmin ainakaan liikaa tilaa ja ideoita ole tarjonnut. Luulen kuitenkin, että tilanne on muuttunut yrittäjyyttä suosivaksi ja opetukseen tuodaan enemmän käytännön elementtejä sekä yritysesimerkkejä, jotka innostavat ja tarjoavat ideoita korkeasti koulutettujen yrittäjyyden erilaisille muodoille.
11)Akateemiselle yrittäjyydelle, kuten yrittäjyydelle yleensäkin, on leimallista että työ ja vapaa-aika sekoittuvat. Kuinka tämä näkyy arjessasi?
Tällä hetkellä minulla ei ole varsinaisia työaikoja, joten vaarana on, että työ ja vapaa-aika sekoittuvat. Yritän kuitenkin kalenteroida hoidettavat asiat siten, että teen töitä lähinnä arkipäivisin. Olen ottanut työpuhelimen ja työsähköpostin, jotta kykenen erottamaan työn ja vapaa-ajan. Alkuvaiheessa olin innokas ja liitin työsähköpostitilini omaan puhelimeen, mikä osoittautui virheeksi, sillä sähköpostitulva oli valtava ja työasiat nousivat tasaisen sähköpostivirran vuoksi tasaisesti mieleen myös vapaalla. Toki minun pitää olla teoriassa tavoitettavissa 24/7, mutta käytännössä olen onnistunut (johtamisfilosofiani mukaisesti) tekemään itsestäni osittain tarpeettoman keräämällä hyviä ja osaavia ihmisiä ympärilleni.
Yrittäjyys tarjoaa toki myös joustoa ja moni hoidettava asia ei ole ajasta ja paikasta kiinni. Toivon jouston auttavan myös opintojen suhteen, jotta saisin ne joskus valmiiksi. Toiminnan vakiintuessa toivon myös voivani viettää enemmän vapaa-aikaa perheen kanssa.
12)Luuletko, että yrittäjyys on loppuelämän uravalintasi?
Tällä hetkellä sanoisin, että on. Yrittäjyys on mielenkiintoista, vaihtelevaa sekä monipuolista ja minun on vaikea kuvitella saavani missään muualla sellaista vapauden tunnetta, jonka yrittäjänä saan. Omien ajatusten ja vision toteutuminen käytännössä on erittäin palkitsevaa ja saa unohtamaan yrittämiseen liittyvät ajoittaiset haasteet.

Kuvat ja lisätietoja: www.kontukoti.fi