Avoimen datan tapahtumia ja osallistuvan budjetoinnin projekteja tuottava Avanto insight syntyi osittain Protomon hautomotyöskentelyn tuloksena. Avannon takana on opiskelija ja yrittäjä Raimo Muurinen, jonka yliopistolla käynnistämä projekti kypsyi myöhemmin yritykseksi.

1) Mikä sai lähtemään yrittäjäksi?
Työskentelin koulutusta vastaamattomissa osa-aikatöissä opiskelujen alussa. Huonekalumyyjän työssä oli omat puolensa, mutta se ei vastannut lähellekään sitä, mitä odotin tulevalta ammatiltani. Tampereelta ei löytynyt mitään osa-aikatöitä, joissa olisin voinut työskennellä teknologian ja yhteiskunnallisen vaikuttamisen parissa. Käynnistin oman idean pohjalta yliopistolla projektin, joka myöhemmin kypsyi yritykseksi.

2) Koulutus ja työkokemus?
http://fi.linkedin.com/in/raimomuurinen
3) Yritysidea ja käytännön toiminta?
Avanto insight lähti liikkeelle politiikan seurannan Vaalilupausarkisto.fi -sivuston kaupallistamisesta. Protomon yrityshautomossa tiimiämme opastettiin laajentamaan yrityksen tuote- ja palveluvalikoimaa. Niin kuin startup-skenessä yleensä huomautetaan – alkuperäinen idea ei tuo liikevaihtoa, vaan se muuttuu matkan varrella. Avanto on tehnyt enimmäkseen avoimen datan tapahtumia ja osallistuvan budjetoinnin projekteja.

4) Minkälaisia omakohtaisia sattumuksia yrittäjyyden alku sisälsi?
Parhaita sattumuksia on tullut vastaan lähtemällä yliopistolta ulos katsomaan mitä muualla tapahtuu. Tosin yliopisto on tarjonnut siihenkin työntöapua ja esimerkiksi Demola tuli Yrityspäivillä vastaan jo sen alkuaikoina, ennen sen varsinaista käynnistymistä. Samoin Mindtrek-konferenssin mainosjulisteet herättivät mielenkiinnon, ja sen satelliittitapahtumaan omalla kustannuksella osallistuminen poiki myöhemmin työpaikan (joka toisaalta myöhemmin sekä vei aikaa yrittäjyydeltä että toi uusia asiakkaita).

5) Minkälaiset eväät Johtamiskorkeakoulu antoi yrittäjyydelle?
Tähän minulla ei oikein ole mitään kommentoitavaa, koska olen JKK:n aikana ollut niin vähän läsnä lähiopetuksessa.

7) Kuinka korkeakoulu voi mielestäsi toimia yrittäjyysmotivaation synnyttäjänä ja tukijana?
Korkeakoulujen on hyvä tarjota ongelmakeskeisiä ja monitieteisiä opiskelumahdollisuuksia ja runsaita kontakteja työelämään. Tavanomainen opetus ei oikein kannusta innovointiin ja käytännöllisyyteen, mutta esimerkiksi Demola on loistava esimerkki siitä mitä opiskelu ja oppiminen voivat olla.

8) Minkälaisessa ympäristössä korkeakouluinnovaatiot ja yrittäjyys mielestäsi syntyvät? Minkälaista osaamista ja motivaatiota ne vaativat tekijältä, yrittäjyyttä suunnittelevalta?
Ei ainakaan Tampereen yliopistossa. Täällä ainoa oikea tapa tehdä asioita tuntuu olevan perinteiset tieteelliset käytännöt. Loppuvaiheen opiskelijoiden ja valmistuneiden muuttoliike Helsinkiin on hälyttävän korkea, jos arvioidaan yliopiston kykyä pitää luovasta aineksestaan kiinni. Esimerkiksi TTY:llä on hyvät yhteydet yrityksiinsä, ja siellä on tavallista, että opiskelijat työskentelevät laitoksellaan. TTY:n Talli on hyvä esimerkki siitä miten Uusi tehdas kytkettiin ketterästi osaksi kampusta. Tällaiset avaukset ja rohkeus muutosten toteuttamiseen voisi näkyä Tampereen yliopistolla jopa kannustinjärjestelmässä.

9) Alle 30-vuotiaita yrittäjiä on vain viidesosa: Miksi mielestäsi korkeasti koulutetut haluavat mieluummin palkansaajiksi kuin yrittäjiksi?
Yrityksen perustaminen ja erityisesti siihen liittyvät säädökset ovat tarpeettoman hankalia. Tällainen yleismielikuva on vallitseva, eikä se tee yrityksen perustamisesta houkuttelevaa, vaikka oma hyvä idea löytyisikin. PRH:n, verottajan ja vakuutusyhtiöiden uudet sähköiset palvelut helpottavat paperityötä paljon, mutta silti siellä takana on aloittavalle yrityksille tarpeettoman paljon säädöksiä ja velvoitteita, erityisesti työnantajavelvoitteiden suhteen. Sähköisten palveluiden kehittäminen entistä informatiivisemmiksi ja yksilöllisemmiksi tuo toivottavasti tähän helpotusta -jollei sitten säädöksiä saada päivitettyä.
Toiseksi, korkeasti koulutetuilta saattaa puuttua sitä luovuutta ja ennakkoluulottomuutta, jota yrittäjyys vaatii. Korkeasti koulutettu on hyvä ajattelemaan, kirjoittamaan ja kommunikoimaan, mutta ei välttämättä kaikkein aikaansaavin tekijä.

10) Akateemiselle yrittäjyydelle, kuten yrittäjyydelle yleensäkin, on leimallista että työ ja vapaa-aika sekoittuvat. Kuinka tämä näkyy arjessasi?
Ennen teollistumista ja kahdeksasta neljään (tai nine to five) -aikaa, esimerkiksi maatalousyhteiskunnassa, ei tunnettu vapaa-ajan ja työn eroa. Ihminen on luonnollisimmillaan ja parhaimmillaan oman itsensä herrana, ei jonkun toisen määräysvallan alaisena. Täydellinen vastuu ja vapaus sopii minulle erinomaisesti.

12) Luuletko, että yrittäjyys on loppuelämän uravalintasi?
Olen tehnyt osa-aikatöitä suurin piirtein yhtä kauan kuin olen ollut yrittäjäkin. En tiedä, tulenko koskaan olemaan pelkästään kokoaikainen / päätoiminen yrittäjä, mutta hyvähän se on olla oma firma, jotta voi tarttua mielenkiintoisiin tilaisuuksiin sellaisten kohdalle sattuessa.

Kuvat ja lisätietoja: täältä ja täältä