Kategoria: Yleinen

Blogi

Politiikka, kauppa, hallinto ja tekniikka kulkevat käsi kädessä –…

Kannanotto

Tampere3 etenee nyt vauhdilla. Vuoden 2019 alussa toimintansa aloittavan uuden Tampereen yliopiston tiedekuntarakenteen ensimmäinen pohja tuli julki noin viikko sitten. Uudessa pohjassa oli niin hyvää, kuin parannettavaa. Erityistä kiitosta saa Tampereen korkeakoulusäätiön päätös esittää uuteen yliopistoon nykyisenkaltaista kaksiportaista mallia, jonka puolesta otimme kantaa edellisessä kannanotossamme. Meitä johtamiskorkeakoululaisia huolettaa kuitenkin suuresti politiikan tutkimuksen siirtäminen yhteiskuntatieteelliseen tiedekuntaan kauppatieteiden ja hallintotieteiden ollessa sijoitettuna uuteen talouden ja johtamisen kokonaisuuteen yhdessä TTY:n tuotantotalouden ja tietojohtamisen kanssa.

Politiikka on oleellinen osa johtamista, taloutta ja yhteiskuntaa, ja nämä alat tuovat laajimman näkemyksen yhteiskunnan toimintaan sekä mikro- että makrotasolla. Me Johtamiskorkeakoulun opiskelijat näemme, että politiikan, kaupan, hallinnon ja tekniikan tieteentekemisen valmiuksia tulee kehittää yhä korkeammalle tasolle. Tämän kehittymisen näemme toteutuvan laadukkaimmin uudessa ja laajassa talouden ja johtamisen tiedekunnassa.  Näin ollen politiikan tutkimuksen tiedekuntatasolle tuoman lisäarvon poistaminen on hukkaan heitettyä potentiaalia.

Nykyisen JKK:n tutkinto-ohjelmat ovat hakupainealoja, ja opiskelemaan hakevat henkilöt kokevat sen sisältökokonaisuuden merkittävänä koko Suomen mittakaavassa. Tekniikka, talous, hallinto ja politiikka loisivat ainutlaatuisen yhdistelmän tulevaisuuden rakentamisen ja tutkimuksen kannalta. Tutkimukselliset rajapinnat nousevat esiin vahvimmin koko yhteiskunnan toimintaa edistävinä innovaatioina. Nämä innovaatiot tukevat myös nykyistä poliittista ilmapiiriä ja ohjaavat koulutuksen kehittämistä nykyaikaiseen suuntaan.

Politiikan tutkimus osana uutta talouden ja johtamisen tiedekuntaa sisältää hyötyjä myös muille nykyisille JKK:n tutkinto-ohjelmille. Hallintotieteiden, kauppatieteiden ja politiikan tutkimuksen tutkinnot tukevat toisiaan. Näiden tutkintojen hajauttaminen ehdotetulla tavalla ei hyödytä alojen tutkimuksen kehittämistä, tiedettä tai uuden tiedekunnan sisäistä yhtenäisyyttä. Nämä kolme alaa tuovat yhdessä monitasoisen yhteiskunnallisen näkökulman moderniin johtamiseen. Politiikka tutkii tärkeitä johtamisen kysymyksiä, kuten demokratiaa, hallitsemista, valtasuhteita ja yhteiskunnallista vaikuttamista. Uuden yliopiston talouden ja johtamisen tiedekunta jää vajaaksi ilman politiikan tutkimusta.

Korkeakoulumuutoksien keskellä kauppatieteiden tulee profiloitua Suomessa entistä vahvemmin. Tampereella profilointi on järkevää toteuttaa yhteiskuntatieteellisen ja teknillisen tutkimuksen kanssa muiden profiloituessa pääosin vain teknillisiin aloihin. Näin erotumme muiden korkeakoulujen tarjonnasta varmistaen hakupaineen jatkuvuuden ja luoden ainutlaatuisen tutkimusympäristön.  

Lisäksi nykyisen JKK:n uusien kansainvälisten maisteriohjelmien, kuten Leadership for Change -ohjelman suosio osoittaa, että näiden alojen yhdistelmä nähdään kansainvälisestikin mielekkäänä ja tulevaisuuden kannalta merkittävänä. Kansainvälisyyden ja verkostojen merkityksen kasvu tulevaisuuden työelämässä tukee kaikkia edellä mainittuja tutkinto-ohjelmia.

Tampere3:n tarkoitus on luoda uutta ja täten nostaa uusien innovaatioiden kehittämisen mahdollisuutta kaikkia yhteiskunnan sektoreita hyödyttäen. Politiikan tutkimuksen paluu yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan alle olisi tutkinto-ohjelmalle askel taaksepäin. Kauppa – ja hallintotieteiden kanssa tehty yhteistyö on ollut jokaista osapuolta hyödyttävää niin tieteellisesti kuin yhteisöllisestikin. Tähän lisättynä tekniikka tuo mukanaan entistä suuremman potentiaalin tieteen ja yhteisöllisyyden näkökulmasta.

Johtamiskorkeakoulun opiskelijoiden puolesta,


Johtamiskorkeakoulun tiedekunta- ja ainejärjestöjen puheenjohtajat:
Maarika Kujanen, Johtamiskorkeakoulun ylioppilaat ry
Roope Tukia, Iltakoulu ry
Antti Poikolainen, Boomi ry
Julius Tavasti, Staabi ry

Johtamiskorkeakoulun tiedekuntaneuvoston opiskelijajäsenet:
Ville Tynkkynen, politiikan tutkimus
Janne Vikman, kauppatieteet
Kyösti Husso, hallintotieteet

Yleinen

Uusi yliopisto ilman raja-aitoja

Tampereen korkeakoulujen yhdistämisprosessi on edennyt vaiheeseen, jossa ollaan päättämässä uuden yliopiston hallintorakenteesta. Pöydällä olevat vaihtoehdot voidaan karkeasti jakaa korkean, kolmiportaisen, ja matalan kaksiportaisen hallintorakenteen malleihin. Kolmiportaisessa mallissa yliopistoon luodaan uusi niin sanottu school -hallintotaso tiedekuntien ja keskushallinnon (rehtori, hallitus ja konsistori) väliin. Matala kaksiportainen hallintorakenne on tällä hetkellä käytössä sekä Tampereen yliopistolla että TTY:llä. Me allekirjoittaneet Johtamiskorkeakoulun tiedekunta- ja ainejärjestöt vetoamme säätiön hallitukseen matalan hallintorakenteen puolesta.

Kaksiportainen tiedekunnista ja keskushallinnosta koostuva rakenne on monin tavoin kolmiportaista school -mallia parempi. Tiedekuntarakenteen käyttöönottoon ei sisältyisi lisääntyviä hallinnon kuluja, joista kaikissa maamme korkeakouluissa on jouduttu karsimaan. Varsinkin yhdistymisprosessin rahoituksen jäädessä toivotusta summasta, ja yliopistojen ollessa säästöpaineiden alla, varat tulee kohdentaa järkevästi ja tehokkaasti, emmekä usko ylimääräisen hallinnontason luomisen toteuttavan tätä tavoitetta.

Yhteisen yliopiston luomisessa tärkeänä on luoda uutta ja vahvistaa yhteyttä eri tieteenalojen välillä. Tiedekuntamalli mahdollistaa helpomman ristiinopiskelun uuden yhteisen yliopiston sisällä. Erityisen ongelmalliselta vaikuttaa niin kutsuttu kampuskoulu- malli, joka uhkaa jättää uuden korkeakoulun vain nimen tasolle opintojen eriytyessä vanhojen yliopistojen kampuksille. School -malli saattaa korottaa opiskelijan kynnystä valita opintoja toisista schooleista. Tällöin uudet avaukset jäisivät schoolien sisäisiksi, ja mahdollista potentiaaliaan köyhemmiksi. Esimerkiksi Aalto-yliopistossa eri schooleissa opiskelu on ollut erillishakumenettelyn takana viime vuoteen asti. School-malli olisi kuolinisku uuden, yhteisen yliopistokulttuurin rakentamiselle siilouttamalla ja eristämällä tiedekunnat keinotekoisesti toisistaan.

Nämä ongelmat tunnistetaan myös Helsingin yliopistossa vuonna 2016 tehty selvityksessä mahdollisesta tulevasta toimintarakenteesta. Loppuraportin mukaan ’’Organisaatiouudistukselle asetetut tavoitteet – yhteistyön lisääminen yliopiston sisällä ja kumppaneiden kanssa, johtamisen tuominen lähemmäksi henkilöstöä ja opiskelijoita sekä strategisten valintojen teko ja yhteisten voimavarojen optimaalisempi käyttö – on työryhmän näkemyksen mukaan mahdollista saavuttaa 11 tiedekunnan rakenteen puitteissa.’’

School-mallia on perusteltu strategisen johtamisen virtaviivaistamisella. Tämä tarkoittaisi, että yliopiston johtaminen tapahtuisi pääasiassa ylhäältä alaspäin. School-malli siis lisäisi yliopiston keskusjohtoisuutta ja samalla vähentäisi tiedekuntien autonomiaa. Tämä taas siirtäisi päätöksentekoa kauemmas niistä joita päätökset koskevat, jolloin päätöksenteossa ei välttämättä käytettäisi parasta asiantuntemusta. Tiedekuntien kehittymisen kannalta on tärkeää, että tiedekunnat voivat itse vaikuttaa toimintaansa mahdollisimman paljon.    

Me allekirjoittaneet näemme, että School-mallin sisältämät heikkoudet ylittävät sen vahvuudet selvästi. Kaksiportainen malli on toiminut Tampereen yliopistolla hyvin ja siihen siirryttiin vastikään myös TTY:llä. Emme näe tarvetta luoda uuteen yliopistoon kokonaan uutta hallinnon tasoa, joka ei toisi juurikaan lisäarvoa ja joka olisi pahimmassa tapauksessa haitallinen.

Johtamiskorkeakoulun opiskelijoiden puolesta,

Johtamiskorkeakoulun tiedekunta- ja ainejärjestöjen puheenjohtajat:
Maarika Kujanen, Johtamiskorkeakoulun ylioppilaat ry
Antti Poikolainen, Boomi ry
Roope Tukia, Iltakoulu ry
Julius Tavasti, Staabi ry

JKK:n tiedekuntaneuvoston jäsenet:
Janne Vikman, kauppatieteet
Ville Tynkkynen, politiikan tutkimus
Joel Auranen, hallintotieteet

Blogi

Uusia tuulia Johtamiskorkeakoulun kansainvälisissä asioissa

Kansainvälisten asioiden puolella JKY:n alkuvuosi on ollut vilkas. Ensi syksynä Johtamiskorkeakoulussa alkaa kaksi uutta kansainvälistä maisteriohjelmaa, Leadership for Change ja NORDIG, jotka korvaavat osittain vanhoja ohjelmia. Leadership for Change -ohjelmaan tulee noin kolmekymmentä opiskelijaa, jotka viettävät Tampereella kaksi vuotta. Ohjelman tuutoroinnin toteuttamisen tiimoilta ainejärjestöt ovat tehneet yhteistyötä, ja LFC-opiskelijoille päätettiinkin hakea erikseen omat juuri heille sopivat tuutorit.

Uusi kv-maisteriohjelma näin suurella sisäänotolla tarjoaa uudenlaisia mahdollisuuksia ainejärjestöjen kansainvälistymiselle. Tuutorointiin panostetaan, jotta saadaan uudet opiskelijat integroitua suomalaiseen yhteiskuntaan, ja myös järjestöihin uusia kansainvälisiä jäseniä. Tuutori toimii linkkinä ainejärjestön ja uuden Tampereelle saapuvan ulkomaalaisen opiskelijan välillä ja auttaa tuutoroitavaansa orientoitumaan tamperelaiseen opiskelijaelämään. Erityisesti kaksi vuotta kestävien maisteriohjelmien opiskelijat kaipaavat kontakteja Suomesta. Jokainen vaihdossa ollut tietää miten korvaamaton apu edes yksi paikallinen kontakti kohdemaassa on.

Vaihto-opiskelijoita on tulossa Johtamiskorkeakouluun syksyllä jälleen suuri joukko, ja varsinainen kv-tuutorhaku on 20.3-2.4. Kv-tuutorointi on mainio tapa kansainvälistyä kotimaassa, siitä saa kaksi opintopistettä, kulukorvauksen ja sen voi liittää osaksi tutkintonsa kansainvälistymiskokonaisuutta. Jos kiinnostuit ota yhteyttä ainejärjestösi kansainvälisyysvastaavaan!

Harmittavan usein kuitenkin tuutori jää yhdeksi harvoista suomalaisista joihin vaihto-opiskelija tutustuu. Kuuluisaan vaihtarikuplaan jääminen on helppoa, ja ujoilta vaikuttaviin suomalaisiin tutustuminen saattaa tuntua vaikealta. Siksi JKK:n ainejärjestöissä kiinnitetään nyt entistä enemmän huomiota englanninkieliseen tiedotukseen ja kv-opiskelijoille sopiviin tapahtumiin. Uuden Leadership for Change –ohjelman opiskelijat voivat myös liittyä oman pääaineensa ainejärjestön jäseniksi. Myös 6.9.2017 järjestettävästä Johtajuussymposiumista on tulossa tänä vuonna kansainvälisempi, sillä sinne on suunnitteilla myös englanninkielistä ohjelmaa.

JKY järjestää yhteistyössä teekkareiden vaihtarijärjestön ESN INTO:n kanssa kaikille Johtamiskorkeakoulun opiskelijoille avoimet englanninkieliset sitsit 5.4.2017. Teemana on tropiikki, ja meininki on sitseillä ehdottoman kansainvälinen! Sitsitapahtuman löydät täältä. Seuraavat kv-sitsit järjestetään jälleen alkusyksystä.

Blogi

JKY:n 5-vuotisjuhlaillallinen

Viime viikonloppuna vietettiin JKY:n 5-vuotista taivalta. Vujut pidettiin Finlaysonin Palatsissa ja paikalla oli runsaasti vieraita johtamiskorkeakoulun piiristä sekä myös img_1841ulkopuolisia edustajia. Ilta oli erittäin onnistunut ja juhlallinen ja sopi erinoimaisesti JKY:n ensimmäisiksi vuosijuhliksi!

Ilta polkaistiin käyntiin aloitusmaljoilla ja järjestöjen tervehdyksillä. Edustajia oli paikalla JKY:n piirissä toimivista järjestöistä, TAMY:sta sekä ystäväjärjestöistä.

img_1914

Alkuruokien aikana JKY:n tämän vuoden puheenjohtaja Sanni Lehtinen piti puheen. Puheenjohtajan puhe käsitteli muun muassa johtamiskorkeakoulun ja JKY:n kehittymistä viimeisen viiden vuoden aikana. Poikkitieteellisyys, yhteistyö ja toiminnan kasvattaminen sekä määrällisesti että laadullisesti ovat leimanneet erityisesti juhlavuotta 2016. Kuten jo puheessakin tuotiin ilmi, tämä on kaikkien yksikön järjestötoimijoiden ansiota. Kiitos siis vielä kerran tämän vuoden yhteistyöstä!

Juhlapuheen piti johtamiskorkeakoulun johtaja Antti img_1993Lönnqvist. Puheessa nousi esiin johtamiskorkeakoulun merkittävä rooli niin  Tampereella ja Suomessa, kuin myös kansainvälisesti, Tampere3-projekti sekä lämmin yhteistyö henkilökunnan ja opiskelijoiden välillä johtamiskorkeakoulussa.

img_2098Loppuillasta saimme lisäksi nauttia Pääsky-yhtyeen musiikista!

JKY:n hallitus kiittää kaikkia mahtavista vuosijuhlista!

Blogi

Johtajuussymposiumin muistelua

Viikko on jo kulunut Johtajuussymposiumista ja alta löytyy muistelua ja fiiliksiä päivästä! na%cc%88ytto%cc%88kuva-2016-09-07-kello-8-44-18

Amfiteatterin edessä riitti hulinaa koko päiväksi monipuolisen ohjelman ja opiskelijajärjestöjen sekä Johtamiskorkeakoulun esitellessä omaa toimintaansa teltoilla. Järjestöjä mukana oli jokaisesta kolmesta tutkinto-ohjelmasta.

johtajuussymposium-070916-jr-19johtajuussymposium-070916-jr-30

Opiskelijat saivat kiertää eri pisteillä passien kanssa ja kerätä niihin tarroja, joilla sai lunastaa JKY:n pisteeltä jatkokaronkan ilmaiseen sisäänpääsyyn oikeuttavan virallisen Johtajuussymposium 2016-haalarimerkin. Haalarimerkkejä kerättiin innokkaammin kuin yhtenäkään edellisenä vuonna!

johtajuussymposium-070916-jr-23

Amfiteatterin ohjelmapuolen avasi UtaDancen taidokas tanssiesitys.

johtajuussymposium-070916-jr-55Opiskelijajärjestöjen debattikisan välierissä toisistaan mittaa otti hallintotieteiden ainejärjestö Staabi ja politiikan tutkimuksen ainejärjestö Iltakoulu. Yliopiston väittelyseura Uta Debate Societyn tuomaroiman debatin aiheena oli delfinaariotoiminta Suomessa. Jatkoon tiensä selvitti Iltakoulu.

Puheenjohtajakisassa ainejärjestöjen puheenjohtajat pääsivät vertailemaan tanssitaitojaan ja katsojat saivat muun muassa seurata, kenen lanne taipuikaan notkeimmin twerkkiin. Voiton itselleen nappasi Iltakoulun puheenjohtaja Markus Rahja. Sään hellimää yliopistokansaa ilahduttamaan saapui myös kauppatieteiden opiskelijoista koostuva bändi Da Bob, joka soitti biisejä aina klassikoista nykypäivän radiohitteihin saakka.

Amfiteatterin ohjelma huipentui politiikan tutkimuksen ainejärjestö Iltakoulun ja kauppatieteiden ainejärjestö Boomin väliseen mittelöön debattikisan voitosta. Väittelyn aiheena oli moniavioisuus ja kiivaan argumentoinnin jälkeen pokaalin kotiin vei Boomin joukkue. JKY onnittelee!

johtajuussymposium-070916-jr-24Päivän karismaattisena juontajaparina toimi hallintotieteilijä Aino Vasankari ja kauppatieteilijä Antti Poikolainen.

Yritystorilla kohtasivat opiskelijat, eri organisaatiot ja Johtamiskorkeakoulun henkilökunta. Tapahtumassa toisilleen tärkeät osapuolet keskustelivat ja vaihtoivat näkökulmiaan. Tunnelma Yritystorilla oli lämmin ja puheensorina jatkui läpi päivän. Vierailijat saivat kuulla organisaatioiden tuoreista mahdollisuuksista ja erityisesti opiskelijoille oli tarjolla runsaasti tietoa työmahdollisuuksista.

83786d79-5cf7-464f-b302-b4b9baea261cUlkomaankaupan päivä ja kansainvälistymistori keräsivät aamukahdeksasta alkaen seminaarivieraita kuulemaan kansainvälistymisen rahoitusmahdollisuuksista. Ulkomaankaupan päivän seminaareissa esiteltiin muun muassa Team Finland -konseptin ja innostavien yritysesimerkkien kautta pk-yritysten mahdollisuuksia kansainvälistymiseen. Lisäksi kansainvälistymistori ja sen tarjoamat asiantuntijapalvelut tarjosivat oivan mahdollisuuden niin pk-yritysten kuin aiheesta kiinnostuneiden opiskelijoidenkin verkostoitumiseen.

Johtajuussymposiumin päiväohjelman päättänyt paneelikeskustelu ”Vastaanottokeskuksista veronmaksajiksi” järjestettiin yhteistyössä Aamulehden kanssa. Keskustelussa käsiteltiin maahanmuuttoa ja pakolaisuutta koulutuksen ja kotiutumisen, työn ja yrittäjyyden sekä johtajuuden näkökulmista. Panelistikaarti oli varsin nimekäs; teemasta keskustelivat sisäministeriön kansliapäällikkö Päivi Nerg, työ- ja elinkeinoministeriön maahanmuuttojohtaja Sonja Hämäläinen, Tampereen kaupunginvaltuutettu Atanas Aleksovski, SOL Palvelut Oy:n toimitusjohtaja Juhapekka Joronen, Kuntokeskus Anabellan yrittäjä Midia Burhan ja Tampereen kotoutumispolitiikkaa kandidaatintutkielmassaan tarkastellut YTK Petra Kantola. Omanimg_7675 panoksensa antoi videohaastattelun kautta myös ylöjärveläinen moniyrittäjä Ali Amirlatifi. Paneelia seuraamaan saapui lähes sata kiinnostunutta. Tilaisuus oli erittäin onnistunut ja myös yleisö osallistui keskusteluun aktiivisesti.

img_7777Iltakaronkka päätti mahtavan Johtajuussymposium-päivän. Aluksi kutsuvierastilaisuudessa kiiteltiin menneestä vuodesta sekä kaikkien panoksesta Johtajuussymposiumiin, jonka jälkeen oli vapaata seurustelua. Itse jatkoilla esiintyi sekä huikea taikuri Johannes Malkamäki, että mahtava Ilari 14328950_10210005340951857_760460365_nJohansson. Meno jatkui pikkutunneille musiikin tahtiin.

JKY kiittää kaikkia järjestelyissä mukana olleita, sekä Johtajuussymposiumiin osallistuneita! Ensi vuonna nähdään taas!

Kuvat: Jonne Renvall, Katariina Malkamäki ja Johanna Vierinkari

Blogi

Mitä tapahtuu JKY:n kansainvälisyysrintamalla?

Mitä tapahtuu JKY:n kansainvälisyysrintamalla?

Aurinko, vappu ja viimeisten deadlinejen uhkaava lähestyminen. Kaikki nämä ovat merkkejä siitä, että kevätlukukausi alkaa pian olla pulkassa ja kesälaitumet ovat lähitulevaisuudessa todellisuutta meille enemmän (tai vähemmän…) ahkeroineille opiskelijoille. Voitaisiin kuitenkin väittää, ettei loppukevään lähestyminen, ehkä valmistuvia lukuun ottamatta, merkitse suomalaisille opiskelijoille niin suurta muutosta kuin mitä se on pian kotiin palaaville vaihto-opiskelijoillemme. Ensimmäinen kysymys, mitä monelle suomalaiselle tulee mieleen vaihto-opiskelusta Suomessa, on miksi. Miksi ihmeessä kukaan haluaisi tulla jopa vuodeksi asumaan maahan, jossa aurinkoa ei talviaikaan näy moneen kuukauteen, huhtikuun lopussa sataa räntää ja ruokakulttuuri on äänestetty maailman huonoimmaksi? Itseasiassa yllättävän moni, sillä Johtamiskorkeakoulu saa joka vuosi toivottaa tervetulleeksi yliopistoomme lähes parisataa vaihto-opiskelijaa. Ja, kumma kyllä, kuuleman perusteella heistä iso osa odottaa kauhulla kotiinpaluuta ja tämän ”ankean” kotimaamme jättämistä.

Johtamiskorkeakouluun saapuu vuosittain reilusti enemmän vaihto-opiskelijoita, kuin mihinkään muuhun Tampereen yliopiston yksikköön. Jo senkin puolesta on erittäin perusteltua kehittää toimintaa kansainvälisyyden saralla JKY:n tasolla, tietenkin tiiviissä yhteistyössä JKY:n jäsenjärjestöjen ja niiden kansainvälisyysvastaavien kanssa. Vuoden 2016 alussa otimme Staabin ja Iltakoulun kv-vastaavien sekä Boomin kv-toimihenkilön kanssa asiaksemme luoda entistä aktiivisempaa JKY-vetoista kv-toimintaa. Tarkoituksena on tuoda kansainvälisiä opiskelijoitamme lähemmäksi suomalaisia opiskelijoita ja lähteä niistä lähtökohdista, mitä vaihto-opiskelijat ja JKK:n ainejärjestöt kv-toiminnalta toivovat. Helmikuun kollegio pidettiin kansainvälisyys-teemalla, ja siellä käydyn keskustelun perusteella todettiin JKY-vetoisten kv-tapahtumien olevan paras tapa tuoda yhteen JKK:n suomalaisia opiskelijoita ja vaihtareita yli ainejärjestörajojen.

Suurin kevään aikana järjestämämme kv-tapahtuma olivat kv-sitsit, jotka JKY järjesti yhdessä vaihtareille tapahtumia järjestävän ESN:n (Erasmus Student Network) kanssa. Aikaisemmin kv-sitsit on pidetty ainoastaan syksyllä, mikä on vaikuttanut siihen, että pelkästään kevään täällä viettävät vaihto-opiskelijat ovat jääneet kokonaan paitsi tästä perinteisestä suomalaisesta opiskeluriennosta. Saamamme positiivisen palautteen pohjalta kv-sitsien järjestäminen syksyn lisäksi myös keväällä olisi tervetullut lisä jokavuotiseen JKY:n tapahtumakalenteriin. Sitsien lisäksi pyrimme järjestämään kv-vastaavien kanssa erilaisia pienempiä tapahtumia esimerkiksi urheiluun, ruoanlaittoon tai talviaktiviteetteihin liittyen riippuen siitä, mitä vaihto-opiskelijat JKY:ltä toivovat. Syksyn alkuun on myös kaavailtu JKK:n vaihtareiden ja kv-tuutorien yhteistä hengailuiltaa. Tärkeää on, että tapahtumien järjestäminen ja toiminnan kehittäminen tapahtuvat vaihto-opiskelijoiden ja JKY:n jäsenjärjestöjen ehdoilla. Nyt keväällä JKY:n kv-toiminta on lähtenyt käyntiin uusien ideoiden voimin ja syksyllä on ilo jatkaa toimintaa niiden pohjalta!

 

IN ENGLISH:

What’s happening: JKY’s international sector?

The upcoming summer is a sign of a big change for the exchange students who have experienced half a year or a whole year here in Tampere. For many Finns it sounds unbelievable that someone not Finnish would like to come here, to the cold and dark Finland voluntarily, but for many exchange students leaving this country feels depressing. Every year about two hundred exchange students come to the School of Management which is more than in any other unit in Tampere University. That is one reason why it is important to develop international activities in the School of Management and in JKY. This should be done in close cooperation with the member organizations of JKY, including Staabi, Iltakoulu and Boomi, and with their international organizers.

In the beginning of 2016 we decided with the international organizers to start developing international activities inside JKY. Our purpose is to improve activities on the grounds of exchange students’ and member organizations’ wishes. On February JKY arranged a college with a theme ”international” where we came to an agreement that the best way to bring Finnish and exchange students together inside the School of Management is to do it through JKY.

The biggest international event JKY organized (in collaboration with Erasmus Student Network ESN) this spring was the international sitsit. The sitsit has usually been organized only in the autumn but considering the feedback we got after the sitsit and the fact that exchange students staying here for only the spring probably wouldn’t have a chance to experience sitsit otherwise, two annual international sitsit would be a good tradition in the future as well. In addition, we have planned to arrange some smaller events, for example cooking nights or sport match excursions, depending on the wishes of the exchange students. This spring plenty of new ideas have come up what comes to the developing of international activities in the School of Management and keeping those in mind we are excited to continue the work in the autumn!

Blogi

KV-kollegio 18.2.

Vuoden toisen kollegion teemana oli kansainvälisyys, josta käytiin idearikasta ja kehittävää keskustelua. Kv-teeman lisäksi kollegiossa käsiteltiin perinteisesti johtokunnan esityslista, jolla ei tällä kertaa ollut opiskelijoita koskevia asiakohtia. Esityslistan tiedoksi-osiossa käsiteltäväksi oli merkitty johtamiskorkeakoulun viime vuoden tulos, josta kuulemme lisää seuraavassa kollegiossa.

Kopoasiat

Koulutuspolitiikan saralla ei ollut kollegioon mennessä Tampere3-prosessin suhteen tapahtunut suuria muutoksia tammikuun kollegion säätiömallikeskustelun jälkeen. Kollegion jälkeen opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen asetti odotetusti Tampere3-prosessille työryhmän, ohjausryhmän ja johtoryhmän. Prosessin aikatauluvision mukaan vuoden 2017 helmikuussa työryhmillä on valmis esitys prosessin kaipaamista lakimuutoksista, jonka jälkeen yliopistojen yhdistyminen tapahtuu vuonna 2018 ja TAMK sulautetaan yliopistoon tämän yhdistymisen jälkeen. Vuoden 2019 syksyllä Tampere3-yliopisto voisi vastaanottaa ensimmäiset uuteen yliopistoon saapuvat fuksit.

Johtamiskorkeakoulun harjoittama yhteistyö Tampere3-prosessin suhteen kulminoituu kolmeen teemaan: myynnin ja digitalisaation opintokokonaisuuksien suunnitteluun ja englanninkielisen tarjonnan lisäämiseen. Myynnin opintokokonaisuus tulee olemaan yliopiston, TTY:n ja TAMK:n yhteinen. Johtamiskorkeakoulun osalta tämä koskettaa erityisesti kauppatieteitä, TTY:n puolella tarttumapintaa on tuotantotaloudella ja tietojohtamisella ja TAMK:lta osaamista löytyy erityisesti käytännön myynnistä. Digitalisaatiota on tarkoitus lisätä kaikessa opetuksessa, jonka lisäksi suunnitteilla on mahdollinen digitalisaation peruskurssi. Sekä digitalisaation että myynnin suunnitteluryhmiin on rekrytoitu opiskelijaedustus.

Vuoden ensimmäisessä kollegiossa ideoidut opiskelijoiden motivointikeinot 55 opintopisteen vuosisuoritustahtiin on tuotu esiin yksikön hallinnolle. Kollegion ideana oli, että yksikkö voisi palkita 55 opintopistettä vuodessa suorittavia opiskelijoita esimerkiksi 50 euron lahjakortilla Juvenekselle. Yksikön hallinnolle yksilöiden (rahallinen) palkitseminen on kuitenkin hankalaa sen aiheuttaman työmäärän vuoksi. Kollektiivinen palkitseminen olisi yksikölle helpompaa, mutta sen tarkoituksenmukainen toteuttaminen vaatii vielä ideointia. Palkitsemisbileet ja haalarimerkit eivät innosta varsinkaan vanhempaa opiskelijaa korottamaan suoritustahtiaan 50 opintopisteestä vaadittuun 55 opintopisteeseen.

Pinni A -rakennusta aiotaan lähivuosina remontoida. Projekti aloitetaan viidennen kerroksen henkilökunnan tiloista ja edetessäänkin se keskittyy lähinnä henkilökunnan toimistotiloihin, eikä vaikuta opiskelijoiden työtiloihin kuin seminaarihuoneiden kunnostamisen myötä. Sen sijaan Juveneksen Cafe Pinni uudistetaan kesän 2016 aikana, ja uuteen pikkujuveen on mahdollisesti suunnitteilla rauhallisempia ruokailutiloja, joita voisi ravintolan aukioloaikojen ulkopuolella hyödyntää esimerkiksi ryhmätöiden tekemiseen samaan tapaan rakennuksen neljännen kerroksen työtilojen kanssa.

Kansainvälisyys johtamiskorkeakoulussa

Kollegion kansainvälisyyskeskustelussa ideoitiin kv-toimintaa, käytiin läpi ainejärjestöjen käytäntöjä ja pohdittiin yhtenäisen, JKY-vetoisen kv-toiminnan mahdollisuutta.

Pienemmillä JKY:n piirissä toimivilla ainejärjestöillä kv-toiminta on pientä, mutta vaihtarit ovat olleet mukana muutamissa tapahtumissa. Suurista järjestöistä kv-toiminta toimii parhaiten Iltakoululla, joka on jopa joutunut rajallisten tilojen vuoksi kieltämään muita kuin politiikan tutkimuksen vaihtareita osallistumasta joihinkin tapahtumiin. Boomi oli kutsunut edellisille HB-etkoille vaihtareita, joita olikin saapunut paikalle ja tapahtuma oli onnistunut. Staabi on suunnitellut kasvattavansa kv-toimintaansa tänä vuonna. Tutoroinnista vastaavat suuremmat järjestöt ovat pääosin saaneet tarpeeksi kv-tutoreita rekrytoitua, mutta kv-toiminta on painottunut tutoreiden ja vaihtareiden väliseen yhteydenpitoon eikä vaihtareita ole saatu integroitua ainejärjestöön. Keskustelimme resurssiongelmista ja tilojen rajoitetusta kapasiteetista, joka osittain estää vaihtareiden osallistumisen järjestön tapahtumiin.

Kv-tutorointia ja -toimintaa aiotaan kehittää tänä vuonna monella tapaa. Keväällä on tarkoitus pitää infotilaisuus kv-tutoriksi hakemista miettiville, ja tutoreiden valinnan jälkeen Tamyn koulutusten lisäksi järjestetään myös JKY:n oma kv-tutorkoulutus. Kv-tutoroinnista halutaan tehdä koko lukukauden jatkuva prosessi, eikä vain avaintenhakukeikka. Tähän pyritään vaikuttamaan rekrytoimalla erityisesti syksylle tarpeeksi kv-tutoreita, jotta yksi tutor ei joudu huolehtimaan kahdeksasta vaihtarista. Kollegiossa pohdittiin yhtenäisen tutorrekryn mahdollisuutta, joka tarkottaisi sitä, että kv-tutoreiden rekrytoinnista vastaisivat edelleen järjestöjen kv-vastaavat, mutta kaikki järjestöt, mukaan lukien JKY, mainostaisivat rekrykampanjaa yhtenäisellä ilmeellä. Tämä palvelisi myös ajatusta yhtenäisestä kv-toiminnasta. Tavoitteena on brändätä JKK ja JKY vaihtareille houkutteleviksi konsepteiksi ennen, kuin he putoavat vaihtari-kuplaan heti heidän saapuessaan Tampereelle.

Yhtenäinen, mahdollisesti JKY-vetoinen kv-toiminta on perusteltavissa vaihtareiden epätasaisella jakautumisella tutkinto-ohjelmien kesken. Vaihtarit eivät myöskään ystävysty toisiinsa tutkinto-ohjelman perusteella ja näin ollen heidän muodostamansa kaveriporukat ovat hyvin poikkitieteellisiä. Jos järjestön tapahtumat ovat avoimia vain kyseisen tutkinto-ohjelman opiskelijoille ja vaihtareille, eivät vaihtari-kuplassaan elävät vaihtarit osallistu tapahtumiin, joihin eivät voi ottaa kavereitaan mukaan. Keskustelussa päädyttiin siihen, että JKY:n kv-toimintakalenteria lähdetään kehittämään aktiivisempaan suuntaan. JKY:n suuremmat tapahtumat pidetään avoimina kv-opiskelijoille, niitä mainostetaan englanniksi ja niihin luodaan mahdollisuuksien mukaan englanninkielistä sisältöä. Lisäksi vaihtareita pyritään ottamaan mukaan JKY:n piirissä toimivien ainejärjestöjen omiin tapahtumiin siinä määrin, kuin se ainejärjestöjen resurssien puitteissa on mahdollista. Kollegiossa keskusteltiin myös mahdollisesta kv-opiskelijoille tarkoitetusta JKY-maksusta, joka oikeuttaisi maksun maksaneet osallistumaan tapahtumiin samalla oikeudella kuin järjestöjen jäsenet. JKY-maksun todettiin kuitenkin olevan mahdollinen vasta aikaisintaan ensi vuonna, kun on saatu kehitettyä selkeä konsepti, josta vaihtareilta voidaan pyytää ns. jäsenmaksua.

Keskustelujen pohjalta päätettiin muodostaa JKY:n kv-jaosto, jonka toimintaan otetaan kv-vastaavien lisäksi kv-tutoreita ja vaihtareita, jotta toiminnasta saadaan kehitettyä mahdollisimman hyvin kohderyhmiensä toiveita vastaavaa. Kollegio ideoi myös mahdollisuutta kerätä vaihtareilta

taustatietoja kyselylomakkeella ennen heidän saapumistaan Tampereelle, samaan tapaan kuin ainejärjestöt lähettävät kysymyksiä uusille fukseille tutorryhmien muodostamisen helpottamiseksi. Lomakkeella voitaisiin kartoittaa vaihtereiden harrastuksia ja kysellä toiveita järjestettävistä tapahtumista. JKY:n kv-vastaava Johanna Vierinkari selvittää, olisiko tällainen kysely mahdollista liittää osaksi vaihtoon tuleville lähetettävää infopakettia.

Tapahtumien ideoinnissa esiin nousivat esimerkiksi vaellus kansallispuistossa ja pesispelin järjestäminen. Tapahtumien koordinointi kannattaa hoitaa ESN Tampereen kanssa, jotta tapahtumat eivät syö osallistujia toisiltaan. Vuonna 2016 tullaan järjestämään vähintään kahdet englanninkieliset JKY-sitsit, joista ensimmäiset ovat 31.3. Tarkoituksena on saada paikalle sekä vaihtareita että suomenkielisiä opiskelijoita. Lisäksi 18.4. järjestettävästä Puistofutiksesta tehdään myös vaihtareille suunnattu tapahtuma, johon toivotaan paljon kansainvälisiä joukkueita. Samoin Johtajuussymposiumin (7.9.) kansainvälisyyttä kehitetään. Kv-tapahtumien markkinoinnissa tulee huomioida sosiaalisen median lisäksi puskaradion suuri rooli. Mainostusta tulee tehdä myös TOAS:n vaihtarikeskittymissä, Lapinkaaressa ja Cityssä, jotta tietoisuutta saadaan levitettyä mahdollisimman tehokkaasti.